Kokeile kotona · Syötäviä ihmeitä

Mustikkainen jälkiruoka

Mustikkamehu on jännää indikaattorina toimivaa ainetta, joka vaihtaa väriä riippuen siitä, mihin sen sekoittaa. Tätä värinvaihtelua voi hyödyntää herkullisen, monivärisen ja terveellisen jälkiruuan tekoon. Mustikkahan on myös Superfoodia, joten sen syöminen kannattaa, oli ruuan väri mikä tahansa. Tässä artikkelissa ohjeet jälkiruuan valmistukseen sekä laajempi selitys tämän jälkiruuan koostumuksesta ja väreistä.

Ainekset (4-5 annosta):

  • 200 g jäisiä mustikoita (2-2½ dl)
  • 1 kananmuna
  • 250 g rahkaa
  • 1 dl kermaa
  • ½ dl sokeria
  • 1 rkl sitruunamehua

Tee näin

Valmista mustikkaherkun osat kahdessa erillisessä kulhossa. Varmista, että kulhot ovat puhtaat ja kuivat ennen aloittamista.

1. Kermavaahto-rahkaseos

  • Vispaa 1 dl kermaa vaahdoksi
  • Lisää purkillinen rahka ja 1/2 dl sokeria. Sekoita.
  • Lisää sitruunamehua, sekoita ja tarkasta maku. Lisää tarvittaessa vielä vähän sokeria.
  • Lisää 1 dl jäisiä mustikoita ja sekoita lusikalla, kunnes väri on tasainen.

2. Valkuaisvaahto

  • Tiskaa ja kuivaa tarkkaan vispilä ellei sinulla ole valmiiksi puhdasta vispilää käytettävissä.
  • Erottele kananmunasta valkuainen kulhoon ja vispaa se kovaksi valkuaisvaahdoksi.
  • Lisää varovasti 1 rkl sokeria ja 1 rkl mustikoita. Kääntele mustikat varovasti vaahtoon, jotta ne eivät hajoa.
  • Tarkasta maku ja väri. Lisää tarvittaessa hieman sokeria. Värin saat voimakkaammaksi painamalla muutaman mustikan rikki tai lisäämällä ruokalusikallisen kokonaisia pakastemustikoita. Varo kuitenkaan lisäämästä liikaa mustikoita.

Tarjoile läpinäkyvässä kulhossa tai lasissa. Kokoa annos laittamalla muutama ruokalusikallinen mustikoita pohjalle ja niiden päälle kerma-rahkaseosta valkuaisvaahtoa.

Mustikkaa kolmen värisenä.
Kaikki tämän herkun värit ovat peräisin pelkästään mustikasta. Eikö olekin jännää, mihin sillä pystytään?

”Superfoodilla” värjätty proteiinipommi

Arkikielessä sanaa ”Superfood” käytetään erittäin terveellisistä ruuan raaka-aineista. Sanan suomennos olisi jokseenkin superruokaa. Mustikka on yksi näistä superfoodeista ja sisältää paljon vitamiineja ja antioksidantteja. Se on siis erittäin terveellistä.

Virallisesti sanaa superfood ei kuitenkaan ole olemassa. Se on tavallisten ihmisten arjessa käyttämä sana, eikä kukaan ole oikeasti päättänyt, millä kriteereillä jokin ruoka kuuluisi tähän kategoriaan. Kaikenlaiset tutkijat, ravitsemusterapeutit ja ruuan koostumukseen paremmin perehtyneet tuntuvat välttävän koko sanaa. Joten käytä sanaa varoen, mikäli haluat antaa itsestäsi ammattilaisen kuvan.

Tässä mustikkajälkkärissä joka tapauksessa käytetään mustikkaa ihan muista kuin terveydellisistä syistä. Terveellisyys on tietenkin bonusta, mutta tällä kertaa haluttiin mustikkaa ihan vain värinsä puolesta.

Proteiini sen sijaan on ammattilaisten ja tutkijoidenkin paljon käyttämä sana. Sillä viitataan tietynlaisiin molekyyleihin, joita ihmiskeho tarvitsee muun muassa lihasten kasvattamiseen ja solujen toimintaan. Proteiineja saa monista erilaisista ruoka-aineista: lihasta, kalasta, pähkinöistä, pavuista jne.

Maitorahka sisältää erityisen paljon maidon proteiineja. Kananmunan valkuainen puolestaan on suurimmalta osin proteiinia. Urheilijalle tämä voisikin toimia treenin jälkeisenä välipalana. Mutta onhan se jännä ja viihdyttävä ihan vaan jälkiruokanakin.

Värinmuutoksen taustalla

Mustikka toimii indikaattorina ja muuttaa väriä happamuuden mukaan. Happamissa seoksissa se on punainen ja emäksisissä sininen. Tarkemmin tästä värinmuutoksesta voi lukea artikkelissa: Mustikkamehun väri muuttuu.

Lyhykäisyydessään hapoksi kutsutaan ainetta, joka on hapanta. Happamat tunnistaa yleensä jo maustakin (esim. sitruuna, piimä). Happaman vastakohta on emäksinen. Emäkselle ei samalla tavalla löydy arkikielen sanaa, eikä sillä ole samalla tavalla makuaistissa vastaavuutta. Joitakin maistamiseen soveltuvia emäksisiä ovat ruokasooda, pähkinät ja kananmuna. Myös monet saippuat ja pesuaineet ovat emäksisiä, mutta niitä ei kannata lähteä maistamaan.

Happo ja emäs muodostavat skaalan, jonka toisessa päässä on hapan ja toisessa emäksinen, keskellä on neutraali. Samalla tavoin kuin lämpötilasta voidaan puhua skaalalla kylmä – sopiva – kuuma, on happamuudelle skaala hapan – neutraali – emäs. Skaalalle voidaan antaa myös numeroarvot, jolloin neutraali saa arvon 7. Luvut alle 7 ovat happamia (vertaa kylmiä) ja yli 7 emäksisiä (vertaa kuumia).

Erityisen pH-paperin avulla happamuuden lukuarvon voi päätellä. Perusideana on: tiputa paperille pari pisaraa tutkittavaa ainetta, paperi vaihtaa väriä ja väriä verrataan valmiina olevaan väriskaalaan. Onnistutko tulkitsemaan sitruunan (vasemmalla) ja kananmunan valkuaisen (oikealla) pH-arvot kuvan avulla?

Vasen pH-paperi on kostutettu sitruunamehulla. Oikealla olevalle on laitettu vähän kananmunan valkuaista.

Oletko kokeillut tätä jälkiruokaa?

Kokeilitko tehdä tätä herkullista jälkiruokaa? Miten kävi? Tai oletko syönyt jotain muuta mustikkaista, jonka happamuuden pystyt tämän avulla päättelemään? Kerro kokeiluistasi ja kokemuksistasi kommentoimalla.

Lähteet

Tämä työohje on muotoutunut kokeilemalla ja muuntelemalla Kemianluokka Gadolinin työohjetta (Mustikkatrio).

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.